Kynä ja paperi pöydällä,

pitäis jostakin kirjoittaa.

Jotain aivojen pohjasta,

saattaa sinua koskettaa.

Painan kynän pään paperiin,

alan sanoja muodostaan.

Eilispäivien havaintoja,

ihmiskunnan historiaa.

Sanojen kaunis kudelma,

alkaa löytämään muotonsa.

En enää mieti riimejä,

kunhan hyvältä kuulostaa.

Ja se menee näin.

On pakko päästä pois täältä,

ei kestä enää tätä helvettiä.

Vapaus kaukainen haave enää.

On pakko päästä pois täältä,

ei kestä enää tätä helvettiä.

Jossain muualla pystyisi elää.

Ja se menee näin.

On pakko päästä pois täältä,

ei kestä enää tätä helvettiä.

Vapaus kaukainen haave enää.

On pakko päästä pois täältä,

ei kestä enää tätä helvettiä.

Jossain muualla pystyisi elää.

Kohti aamunkoittoa ja valoa.

Poistun täältä pimeästä luolasta.