Oli aatto yö uuden vuoden

Yksin vietin sen harhaillen

Välkkeessä disko valojen

Seassa ihmismassojen,

Siihen hälyyn pian kyllästyen,

Poistuin päätäni puistellen.

Erään baarin nurkassa,

Hänet yksin näin lukemassa

tuon hiljaisen tytön, vieraan

harmaissa vaatteissaan.

Mitään silloin aatellut en

kun istahdin vierelleen.

Keskiyötä kello jo läheni

Tyttö kääntyi ujona puoleeni

Silmissään kuumeinen palo

Kun hän kuiskasi korvaani:

"Lähdetkö ulos kanssani

puistoon tähtiä ihailemaan."

Myöhemmin näytti hän ​​kirjaansa,

Näin Einsteinin kuvan sen kannessa

Kun hymyilin, selitti Theia:

"Tämä ei oo pelkkää teoriaa,

Maailmassa on ihmeitä monia

Avaruudessakin salaisuuksia."

"Alfa Centauria kiertää planeetta,

Missä tuulen laulu on musiikkia

Siellä aidoin rakkaus saa kasvaa.

Ei sotaa, vaan ikuista rauhaa

siellä kasvitkin osaavat puhua.

Täynnä ihmeitä on se planeetta."

Noina tammikuun kylminä iltoina,

Kuuntelin Theian tarinoita,

Tuntui jokainen sana taialta

Kun talven myrskyt soi ulkona."

Mutta taiatkin haihtuvat aikanaan

Sinä iltana Theia ei tullutkaan,

Löysin majapaikastaan lappusen:

"Enää tänne jäädä voinut en."

Sitä millään uskoa halunnut en

Kiersin kaikkialla etsien,

Kysyin: "Ootteko nähneet Theiaa?

Sitä hiljaista tyttöä tähtien?"

Moni hymähti päätään puistellen,

Sanoivat, hieman kai säälien:

"Theia potilas on mielisairaalan,

Elää harhoissaan haave maailmassaan,

Sen tarinat kaikki on kuvitelmaa,

Et kai tosiaan uskonut sanaakaan ? "

Vaan vieläkin yö jos pilvetön on

Silloin Alfa Centauriin katson,

Sydän outoa kaipausta täynnä,

Enhän unohtaa voi tuota tyttöä.