Totuus ei huuda

Se vain odottaa

Kun katson heijastusta, en tunne ketään

Aika liukuu pois kuin hiekka kädestä

Ihoon piirtynyt tarina, jota en muista

Sama laulu kaikuu päässä uudelleen

Kaikki kantaa omansa,

mutta kukaan ei kerro kuinka paljon se painaa

Unelmoi!

Vaikka sydän hakkaa väärää tahtia

Unelmoi!

Vaikka silmät ei pysy enää kiinni

Laula vielä – jos huomen ei tuu

Ehkä kaikki katoaa ennen kuin huomaatkaan

Paperille kirjoitettu menneisyys

Nimet, joita en enää tunnista

Opin enemmän niiltä, joilla ei ollut mitään

Kuin niiltä, jotka väitti tietävänsä

Onko tässä jokin suunta,

vai ollaanko me vaan unohtuneita säveliä?

Unelmoi!

Kun kädet ei enää nouse

Unelmoi!

Kun sanat ei kanna perille

Laula vielä – jos ei muuta jää

Ehkä huominen ei kysy sun nimeä

Hiljaisuus ei petä, se vain jää

Ja siinä kaikessa on jotain lohdutonta

…mut mä unelmoin silti

Jos et muista, miksi nousit

Nouse silti

Ja unelmoi